UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -malli on väline, jonka avulla kunnassa voidaan varmistaa, että lapsen oikeudet toteutuvat mahdollisimman hyvin jokaisen lapsen arjessa.  Malli perustuu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen. Onko kuntasi kiinnostunut hakemaan malliin mukaan? Tule rakentamaan kanssamme lapsiystävällistä Suomea!

» Tutustu hakuohjeisiin

Tulossa uusi digipalvelu ja uutta materiaalia:
UNICEF julkaisee joulukuussa 2020 uuden Lapsiystävällinen kunta -digipalvelun sekä uusitut Lapsiystävällinen kunta -materiaalit kunnille lapsen oikeuksista. Pysy kuulolla!

Suuri osa lasten arkeen vaikuttavista päätöksistä tehdään kunnissa

Lapsuus on poikkeuksellinen ja ainutlaatuinen jakso ihmisen elämässä. Varhaisvuosien pohjalle rakentuu sekä yksilön että koko yhteiskunnan tulevaisuus.

Suuri osa suomalaisten lasten ja nuorten arkeen vaikuttavista päätöksistä tehdään kunnissa. Kunnassa tehtävät päätökset vaikuttavat siis merkittävästi siihen, miten kunnassasi asuvien lasten oikeudet ja hyvinvointi toteutuvat.

UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -malli on väline, jonka avulla kunnassa voidaan varmistaa, että lapsen oikeudet toteutuvat mahdollisimman hyvin  jokaisen lapsen arjessa. 

Malli auttaa kuntia tekemään lasten kannalta oikeita ratkaisuja niin kunnan hallinnossa kuin lasten arjen palveluissa. Malli on tutkitusti vaikuttava väline kunnille lapsen oikeuksien edistämiseen. Malli on myös linjassa kansallisen lapsistrategiatyön kanssa.

Lapsiystävällinen kunta -malli perustuu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen ja UNICEFin kansainväliseen Child Friendly Cities -malliin. Suomessa mallia on toteutettu vuodesta 2012 lähtien.

Miten Lapsiystävällinen kunta -työ etenee kunnassa?

Työn käynnistyy koulutuksella ja nykytilan kartoituksella

Kunta hakee mukaan Lapsiystävällinen kunta -malliin kunnanhallituksen yhteisellä päätöksellä. Kun UNICEF on hyväksynyt kunnan malliin mukaan, UNICEF sopii kunnan kanssa kehittämistyön käynnistämisestä. Yhteistyö UNICEFin kanssa alkaa kunnan Lapsiystävällinen kunta -koordinaattorin ja -koordinaatioryhmän koulutuksella.

Koulutuksen jälkeen työ käynnistyy kunnan tekemällä nykytilan kartoituksella. Siinä kunta arvioi, miten hyvin lapsiystävällisyys nykyään kunnassa toteutuu. Kartoitukseen osallistuu myös kunnan lapsia ja nuoria. Arvioinnissa ovat tukena UNICEFin kehittämät, lapsen oikeuksien sopimukseen perustuvat materiaalit ja indikaattorit. (Huom. Mallin uudistetut materiaalit sekä digipalvelu kuntien käyttöön julkaistaan 2020 lopussa). 

Työn tavoitteet, eteneminen ja seuranta

Nykytilan kartoituksen tulosten pohjalta kunta päättää, mitä toiminnan osa-alueita se alkaa kehittää ja miten. Kunta laatii toimintasuunnitelman, jonka etenemistä sekä kunta että UNICEF arvioivat ja seuraavat säännöllisesti. Kunta raportoi työn etenemisestä ja tuloksista UNICEFille. Kahden vuoden kehittämistyön jälkeen kunta voi saada UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -tunnustuksen, joka on voimassa kaksi vuotta.

Lapsiystävällinen kunta -tunnustuksen kriteerit

Tunnustusta myönnettäessä UNICEF arvioi sekä kunnan kehittämisprosessia että saavutettuja tuloksia. Tunnustus ei tarkoita, että työ olisi valmis, vaan kunta sitoutuu jatkamaan lapsiystävällisyyden kehittämistä. 

Lapsiystävällinen kunta -tunnustuksen saaminen edellyttää kunnalta mm, että 

  • lapset ja nuoret ovat vahvasti kehittämistyössä mukana
  • koko kunta on sitoutunut mallin toteuttamiseen ja kehittämistyöhön
  • kunta sitoutuu rakenteellisiin muutoksiin tähtäävään, pitkäjänteisteen työhön
  • kehittämistyössä huomioidaan erityisesti haavoittuvassa asemassa olevat lapset ja lapsiryhmät.

Mitkä ovat Lapsiystävällinen kunta -työn tavoitteet?

Malli perustuu lapsen oikeuksien sopimuksen neljään yleisperiaatteeseen, jotka ovat yhdenvertaisuus, lapsen etu, oikeus elämään ja kehittymiseen sekä osallisuus. UNICEFin tuottamat materiaalit auttavat kuntaa ottamaan lapsen oikeudet osaksi kunnan hallintoa, päätöksentekoa ja palveluita.

Lapsiystävällisessä kunnassa lapsen oikeudet toteutuvat jokaisen alle 18-vuotiaan arjessa. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että

  • lapset ovat tasa-arvoisia kunnan asukkaita. Lapset suunnittelevat, arvioivat ja kehittävät palveluita. Jokaisella lapsella on yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua.
  • lapset ja aikuiset saavat tietoa lapsen oikeuksista. Lapset ja nuoret rohkaistuvat toimimaan kansalaisyhteiskunnassa ja kokevat itsensä lähiyhteisön arvokkaiksi jäseniksi.
  • kunta edistää lapsen oikeuksia kunnan päätöksenteossa, hallinnossa ja palveluissa.
  • YK:n lapsen oikeuksien sopimus ohjaa lapsi- ja nuorisopolitiikkaa. Lasten ja nuorten tietämys omasta arjestaan ja lapsivaikutusten arviointi vaikuttavat kunnan päätöksentekoon. Lapsen oikeus riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista näkyy kunnan talousarviossa.

Lasten näkökulmasta lapsiystävällinen kunta varmistaa esimerkiksi, että jokaisella lapsella on  

  • vaikutusmahdollisuuksia omassa arjessaan ja omissa huolissaan  
  • turvallinen aikuinen, joka on kiinnostunut lapsesta  
  • kaveri, jonka kanssa voi viettää aikaa ja tehdä asioita 
  • koulu, joka antaa lapsen taustoista riippumatta jokaiselle mahdollisuuden onnistua  
  • harrastus perheen varallisuudesta tai asuinpaikasta riippumatta. 

Tutustu hakuohjeisiin »

» Mallia toteuttavat kunnat
» Materiaalipankki

Lisätietoja

Sanna Koskinen, erityisasiantuntija, sanna.koskinen@unicef.fi, 050 576 2293, Twitter: @sanna_kos
Johanna Laaja, erityisasiantuntija, johanna.laaja@unicef.fi, 040 721 1515, Twitter: @johannalaaja
Mikael Malkamäki, koordinaattori, mikael.malkamaki@unicef.fi, 050 442 5242, Twitter: @mikaelmalkamaki