Näkökulma: Lapsia kuolee nälkään joka päivä, miksi se ei ole uutinen?
Tekoäly ja 3d-elokuvat on keksitty, mutta yksi ihmiskunnan brutaali ongelma on ratkaisematta: lasten ravinnon puute.
Kuluneen kahden vuoden aikana olen kirjoittanut lasten nälästä eri puolilla maailmaa: Jemenissä, Afganistanissa, Syyriassa ja Gazassa. Tiedottamisen kärkenä on ollut musertavia lukuja siitä, miten miljoonat ja miljoonat lapset ympäri maailman kärsivät vakavasta aliravitsemuksesta – tilasta joka hoitamattomana johtaa kuolemaan.
Tämä tarkoittaa miljoonia perheitä, joissa vanhemmat mittaavat huolestuneina lastensa käsivarsia ja sairaalaosastoja, joissa vauvat ja taaperot makaavat pahaenteisen hiljaa, liian voimattomina edes itkemään.
Kirjoittaessani ajattelen, että tämän pitäisi olla lööpeissä joka päivä. Lapset kuolevat nälkään tänäänkin.
Uutisaiheita valitessa toimituksissa pohditaan, kuinka poikkeuksellinen aihe on, onko tapahtuma maantieteellisesti lähellä vai kaukana ja mikä aiheen merkitys on esimerkiksi poliittisesti tai taloudellisesti. Joskus uutinen on uutinen siksi, että se nyt vaan kiinnostaa lukijoita. Kevään Super Bowlin aikaan sosiaalisen median meemeissä toivottiin, että poptähti Taylor Swift olisi rakastunut ilmastotutkijaan. Swiftin kiirehtiminen Super Bowl -otteluun kannustamaan poikaystäväänsä Travis Kelceä sai niin paljon mediahuomiota, että ilmasto- ja muut maailman kriisit saavat vain unelmoida vastaavasta.
Tuorein esimerkki uutispimennosta on Sudan. Järkyttävä konflikti on kestänyt jo vuoden, neljä miljoonaa lasta on joutunut jättämään kotinsa, 90 % kouluista on suljettu ja 4 miljoonaa lasta kärsii aliravitsemuksesta. Tilanne lähestyy nälänhätää, jos apua ei saada välittömästi lisää perille. Suomessa kriisi ei ole ylittänyt kunnolla edes uutiskynnystä.
Kriisit tarvitsevat huomiota ja rahoitusta
Aliravitsemus ja siihen kuoleminen tarkoittaa ennakoinnin epäonnistumista. UNICEFin työn ytimessä on huolehtia lasten perusterveydenhuollosta ja puhtaan veden saatavuudesta sekä ennakoida ja tukea lasten terveyttä ja riittävää ravinnonsaantia. Tilanteessa, jossa lapset ovat laajasti aliravittuja tarvitaan nopeaa toimintaa.
Aliravitsemuksen lievempiä muotoja voidaan hoitaa esimerkiksi kotiin jaettavalla maapähkinätahnalla ja säännöllisellä seurannalla terveydenhuollossa, aliravitsemuksen vakavat muodot vaativat sairaalahoitoa. Aliravittu ja heikko lapsi on erityisen haavoittuvainen sairauksille ja esimerkiksi likaisen veden mukana leviäville ripulitaudeille. Lähes viisi miljoonaa alle viisivuotiasta lasta kuolee vuosittain, puolet tapauksista linkittyvät aliravitsemukseen.
Nälkäkriisiin vastaaminen vaatii rahoitusta ja siinä medialla ja julkisuudella on suuri valta. Tutkimusten mukaan äkillinen ja laaja mediahuomio ja sitä kautta muodostuva paine vaikuttaa valtioiden jakamaan rahoitukseen humanitaarisissa kriiseissä.
Myös Suomen UNICEFin varainhankinnassa näemme mediahuomion merkityksen. Uutisissa ja julkisessa keskustelussa näkyviin kriiseihin on huomattavasti helpompi saada lahjoituksia kuin tuntemattomiin kriiseihin.
Humanitaarisen uutisoinnin uutiskriteerit
Gazan nopeasti pahentunut humanitaarinen kriisi on niin poikkeuksellinen, että lasten tilanne on pysynyt uutisotsikoissa sekä globaalisti että Suomessa. Aiemmin keväällä raportoitiin ensimmäiset tapaukset, joissa lapset Gazassa ovat kuolleet nälkään. Erityisesti yksi uutiskuva muodostui dramaattisen tilanteen ikoniksi.
Suomalaisessa mediassa humanitaarisista kriiseistä Gazan lisäksi saa eniten palstatilaa Ukrainan sota. Ennen Venäjän täysimittaista hyökkäystä Ukrainaan helmikuussa 2022 Donetskin ja Luhanskin alueen konflikti oli kuitenkin maailman toiseksi vähiten raportoitu humanitaarinen kriisi. Silloin 3,4 miljoonaa ihmistä itä-Ukrainassa oli humanitaarisen avun tarpeessa. Tutkimusten mukaan kriisissä kärsivien ihmisten määrä ei itsessään ole yhtä painava uutiskriteeri kuin esimerkiksi alueen geopoliittinen merkitys.
UNICEFin työlle näkyvyys on elinehto. Yleensä vähiten huomiota mediassa saavat kriisit ovat myös alirahoitettuja. Tipahtaminen unohdettujen kriisien listauksiin ei tiedä hyvää tilanteen ratkaisemiseksi tarvittavan rahoituksen näkökulmasta.
Avustustyön kaksoisrooli
Vakiintuneilla humanitaarisilla toimijoilla ja avustusjärjestöillä on tärkeä rooli tiedonvälityksessä kriisialueilta. Järjestöillä on yleensä jo valmiiksi asiantuntijoita ja viestijöitä paikan päällä sekä pääsy alueille, jonne kansainväliset journalistit eivät pääse. Esimerkiksi Gazaan ei tällä hetkellä pääse kansainvälisiä journalisteja, ja paikan päältä raportoivat paikalliset toimittajat ja järjestötoimijat.
Humanitaarisille toimijoille mediahaastattelut ovat tärkeä mahdollisuus kertoa tilanteesta ja siitä työstä millä kriisiin vastataan. Kaksoisrooli humanitaarisen työn tekijänä ja journalistina on toisaalta ongelmallinen. Kun kriiseistä kerrotaan avustustyön näkökulmasta, korostuvat kriisin seuraukset ja niihin vastaaminen, sen sijaan että pureuduttaisiin juurisyihin kriisin tai ilmiön taustalla. Siviilien ääni ja rooli kriisin keskellä jää pienemmäksi, jos äänessä ovat vain avustustyön asiantuntijat.
UNICEF on sekä humanitaarinen toimija että myös lapsen oikeuksista tiedottava organisaatio. Työn tavoitteena on, että jokainen maailman lapsi saa elää hyvää elämää terveenä. Sellaisessa maailmassa yhdenkin lapsen nälkäkuolema ylittäisi uutiskynnyksen. Se olisi jotakin yllättävää ja poikkeuksellista, ei sellaista, mitä tapahtuu joka päivä.
Kirjoittaja Noora Pohjanheimo on Suomen UNICEFin viestinnän asiantuntija.
Tekstin lähteenä on käytetty myös kirjaa: Humanitarian Journalists: Covering Crises from a Boundary Zone, kirjoittaneet Martin Scott, Kate Wright, Mel Bunce.
