Tytöt rakentavat siltaa digikuilun yli
Digipioneeritytöt ja -naiset raivaavat uusia polkuja nettimaailmaan – eivät vain itselleen, vaan lukemattomille muillekin tytöille ja naisille. Esittelemme viisi polunraivaajatyttöä ja -naista, Carinen ja Jessican Ruandasta, Halan ja Sallyn Jordaniasta sekä Louisen Salvadorista.
Koronapandemia ja uudet teknologiat ovat mullistaneet tavat käydä koulua, oppia ja tehdä töitä. 2020-luvulla kaikki tarvitsevat digitaitoja.
Mutta digivallankumous ei koske vielä kaikkia. 2,2 miljardilla alle 25-vuotiaalla – useammin tytöillä kuin pojilla – ei ole nettiyhteyttä kotona. Maailman lasten - ja tyttöjen ja poikien - välinen digitaalinen kuilu on syvä.
Digikuilu ei ole kuitenkaan vain nettiyhteyden puutetta. Se tarkoittaa myös digitaitojen puutetta ja sitä, että ei voi tai saa hankkia tarvittavia laitteita. Matalan ja keskitulotason maissa vain puolella naisista on esimerkiksi mahdollisuus käyttää mobiilinettiä.
Digitaidot voivat sanella opinnot ja sen, miten lapset ja nuoret tulevaisuudessa elättävät itsensä. Kun sukupuolten välinen digikuilu kurotaan umpeen, kaikki hyötyvät.
Digikuilun yli
- yhdessä
Digipioneeritytöt ja -naiset raivaavat uusia polkuja nettimaailmaan – eivät vain itselleen, vaan lukemattomille muillekin tytöille ja naisille. Esittelemme viisi polunraivaajatyttöä ja -naista, Carinen ja Jessican Ruandasta, Halan ja Sallyn Jordaniasta sekä Louisen Salvadorista.
He tietävät, että digitaidot kuuluvat kaikille, ja toimivat tehdäkseen siitä totta.
Säästämällä
itsenäiseksi
– Digitekniikalla moni asia hoituu helposti, nopeasti ja järjestelmällisesti. Haluan käyttää taitojani muiden hyväksi, jotta hekin voisivat hyötyä tästä, ohjelmistoinsinööri Carine Ruandasta sanoo.
Carinen suunnittelema Save-sovellus kannustaa naisia säästämään ja tavoittelemaan taloudellista itsenäisyyttä. Saven käyttäjät voivat myös lainata toisilleen rahaa maltillisella korolla. Lainan avulla voi vaikka perustaa yrityksen tai kouluttautua.
Vapaa-ajallaan Carina auttaa muita ohjelmointia opiskelevia naisia. Hän on itse opiskellut UNICEFin tukemassa Moringa Schoolissa.
Teknologia auttaa
tyttöjen voimaantumista
– Laitteet eivät tee mitään yksin. Joku kertoo niille, mitä pitää tehdä. Miksei se joku voisi olla tyttö tai nuori nainen, ruandalainen Jessica, 22, kysyy.
UNICEFin tukemassa Girl Effect -ohjelmassa opiskellut Jessica kerää tietoa siitä, mitä tytöt kokevat ja tarvitsevat. Tyttöjen ja naisten kokemukset eivät kuulu tarpeeksi kovaa maassa, jossa vain 5 prosentilla naisista ja tytöistä on mahdollisuus käyttää internet-yhteyttä ja 19 prosenttia ei edes tiedä digipalvelujen olemassaolosta.
Jessica keskustelee tyttöjen kanssa avoimesti sellaisista aiheista kuin teiniraskaudet tai HIV ja seksuaaliterveys. Hän tallentaa kaiken saamansa tiedon videoiksi.
Kertyneen tiedon ansiosta tytöille voi kehittää heidän tarpeisiinsa sopivia ratkaisuja ja digipalveluja.
Hala antaa
tietokonetukea WhatsAppissa
Jordaniassa asuva 15-vuotias Hala (artikkelin kansikuvassa siskonsa kanssa) neuvoo koulutovereitaan, ystäviään ja naapureitaan tietokoneen käytössä WhatsAppin kautta. Toiminta alkoi, kun pandemia sulki koulut ja kaikkien piti nopeasti oppia käymään etäkoulua.
Se ei ollut ihan helppoa paikassa, jossa moni ei ollut käyttänyt tietokonetta koskaan aiemmin kotona. Hala aloitti neuvomalla, miten tietokone avataan ja suljetaan oikeaoppisesti ja miten ohjelmia käytetään.
Za’atarin leirillä asuva Hala on Syyrian pakolainen. Hän on omaksunut digitaitonsa UNICEFin tukemalla kurssilla.
– Kun opintoni ovat valmiit, kehitän omat kurssini yhteisöni naisten ja lasten digitaitojen parantamiseksi.
Zoomilla
työnhakutaitoja
Pakolaisina elävien naisten ja -tyttöjen asema on useimmilla mittareilla erityisen hauras, myös digitaitojen osalta. Ja juuri he tarvitsisivat työtä ja koulutusta erityisen kipeästi.
Siksi jordanialainen opiskelija Sally, 21, on päättänyt jakaa omat digitaitonsa pakolaistyttöjen kanssa, jotka hän löytää perustamansa Facebook-sivun kautta.
– Kirjoitan muistiin kaiken, mitä itse opin. Sitten kutsun tytöt Zoom-kokoukseen, jaan näyttöni ja kerron heille, miten työnhakusivuilla navigoidaan, miten LinkedIn-profiili tehdään ja miten sosiaalisessa mediassa ollaan. Sitä ennen olen tietysti opettanut sähköpostin ja muut perusasiat, Sally kertoo.
Osaajanaiset
auttamaan muita naisia
Brasiliassa Louise, 16, kehittää omaa Naiset nettiin -sovellustaan (Conecta Elas). Se yhdistää toisiinsa naiset, joilla on luonnon- ja insinööritieteiden osaamista sekä naiset, jotka etsivät näiden alojen palveluja. Kyse voi olla koneiden korjaamisesta tai matematiikan opettamisesta.
– Sovellukseni demokratisoi alan osaamista. Se tarjoaa naisille turvallisen toimintaympäristön miehisessä maailmassa ja tuo tytöille uusia näköaloja tulevaisuuteen, Louise selittää.
Juuri tyttöjen koulutuksen tukeminen on hänelle tärkeää.
– Koulutuksen avulla syntyy keskustelua, ja keskustelun avulla ideat kehittyvät ja tasa-arvo paranee.
Polunraivaajat
kestävän muutoksen kärjessä
Polunraivaajatyttöjen ja -naisten työ kertoo, että kestävä muutos on mahdollinen, jos tytöille ja naisille tarkoitettuun digiopetukseen panostetaan tarpeeksi.
Yllä esitellyt polunraivaajat ovat kaikki osallistuneet UNICEFin ja sen yhteistyökumppanien ohjelmiin, sellaisiin kuin Moringa School, Girl Up, Girl Effect, Social Builder ja Chemins d’Avenir.
Naisten johtajuutta ja heidän itsensä omista lähtökohdistaan toteuttamiaan digitaalisia ratkaisuja - sellaisia kuin Carinen, Jessican, Halan, Sallyn ja Louisen ideat - tarvitaan, jotta tytöt ja naiset voivat ottaa digivallankumouksen omiin käsiinsä ja luoda parempaa tulevaisuutta.
Haastattelut toteuttivat Rana Husseini Jordaniassa, Fiston Mudacumura Ruandassa ja Manuela Parrino Brasiliassa. Kuvat: UNICEF/Mary Gelman/VII Photo
Suomentanut Lotta Ehrnrooth.
Lue lisää alla olevasta linkistä:
