Varhaislapsuudella luultua suurempi merkitys

Näkökulma

Tutkimusten mukaan ensimmäisten elinvuosien huolenpito vaikuttaa siihen, millaiset aivot ja kyvyt lapselle kehittyy.

Lapsen kanssa rallattelu kannattaa.
 
Lapset, joiden kanssa aikuiset leikkivät ja tekevät yhdessä asioita, menestyvät myöhemmin paremmin koulussa. He työllistyvät todennäköisemmin, ansaitsevat enemmän ja elävät terveempinä. 
 
Syy voi olla aivoissa.
 
– Moni ei ole käsittänyt mikä merkitys sillä on, että aivot kasvavat ja kehittyvät lapsen ensimmäisinä elinvuosina huomattavasti nopeammin kuin muu keho, toteaa kasvatustieteiden tohtori Erja Rusanen Helsingin yliopistosta.

Puolitoistavuotias chileläinen Antonella tutkimassa kirjaa äitinsä kanssa. © UNICEF/NYHQ2012-2092/Friedman

Paras aika oppia

Juuri ensimmäiset elinvuodet ovat ratkaisevia, sillä tiettyjen asioiden oppimiselle on varattu omat aikaikkunat. Asiat voi yleensä omaksua myöhemminkin, mutta se on tehottomampaa ja yhteiskunnalle kalliimpaa. 
 
Nobel-palkittu taloustieteilijä James J. Heckman onkin todennut, että on kannattavinta sijoittaa alle kolmevuotiaiden oppimiseen.  

Rusanen korostaa, että aikuisen näkökulmasta kyse on yksinkertaisista asioista.

– Oman tekemisen lomassa voi lapselle antaa pieniä tehtäviä, joissa aikuinen on tukena. Leikki-ikäisten kanssa voi vaikka tehdä kotitöitä.

Rusanen kutsuu tätä arjen pedagogiikaksi. Sen taitaminen hyödyttäisi nimenomaan kehitysmaiden lapsia, joita usein hoidetaan työn ohessa.

Olennaista on oivaltaa, että leikkiminen on lapsen tapa oppia ja kehittyä.

Jo kolmevuotiaana lapsen aivot painavat noin 80-90 prosenttia aikuisen aivojen painosta. Sen lisäksi kolmevuotiaan aivoissa on kaksi kertaa enemmän toimintaa kuin aikuisella.

Pikkulapsen aivoissa voi yhden sekunnin aikana muodostua jopa tuhat uutta hermoyhteyttä, kun lapsi oppii ja hoksaa asioita ympäristöstään.

Bolivialaisia lapsia leikin tiimellyksessä. © UNICEF/NYHQ2013-1497/Pirozzi

Lisää leikkiä kehitysmaihin

Voisiko käsillä oleva tieto mullistaa heikoimmassa asemassa olevien lasten tulevaisuuden?

Esimerkiksi Bangladeshin köyhimpään väestönosaan kuuluvista lapsista vain joka kolmas leikkii tai tekee muita asioita läheisen aikuisen kanssa useamman kerran viikossa.

Samaan aikaan köyhyys ja turvattomuus aiheuttavat stressiä, joka on lapsen kehitykselle vakava uhka. Stressin vapauttama kortisolihormoni muun muassa heikentää muistia ja vaikeuttaa oppimista.

Lapsia leikkimässä Dhakan slummialueella Bangladeshin pääkaupungissa sijaitsevassa kerhossa. © UNICEF/BANA2014-01237/Kiron

UNICEFin Kenian maatoimiston johtajana toimiva Pirkko Heinonen kertoo, että moni maa on havahtunut varhaislapsuuden tärkeyteen ja ryhtynyt ohjaamaan työhön varoja.
 
– Päättäjien vakuuttaminen kaksivuotiaitten opetuksen kannattavuudesta ei ole ollut helppoa, naurahtaa Heinonen, joka aloitti uransa lastenlääkärinä kymmeniä vuosia sitten.

Pöytään on pitänyt lyödä monen monta tutkimusta.

Aliravitsemus ja stressi kuriin

Työ kehitysmaissa on aloitettava perusasioista. Noin 165 miljoonaa alle viisivuotiasta lasta kehitysmaissa kärsii aliravitsemuksesta, joka vaikuttaa aivojen kehitykseen ja pahimmillaan jättää pysyviä psyykkisiä ja fyysisiä jälkiä. 

UNICEFin terveys- ja ravitsemusohjelmat ovatkin tärkeässä roolissa varhaislapsuuden saralla tehdyssä työssä. 
 
Se on luontevaa, sillä terveys, ravitsemus ja kasvatus liittyvät kiinteästi toisiinsa. 
 
– Sama terveydenhuoltohenkilö voi ohjeistaa äitejä täysimettämään lastaan puolivuotiaaksi ja tämän jälkeen neuvoa heitä monipuolisen ruoan antamisessa sekä kasvatuksessa, Heinonen kertoo.

Lisäksi olennaista on lapsen turvallisuuden tunne. Tällöin lapsi pystyy leikkimään. 

On myös havaittu, että aivot pystyvät paremmin hyödyntämään saamansa ravinnon, jos stressitekijät ovat poissa.

Taifuuni Haiyan aiheutti tuhoa Filippiineillä marraskuussa 2013. UNICEF toimitti muun hätäavun joukossa telttoja lapsiystävällisiksi tiloiksi ja leluja lapsille. © UNICEF/NYHQ2014-0121/Pirozzi

– Ei ole sattumaa, että UNICEF järjestää katastrofien keskelle lapsiystävällisiä tiloja, joissa lapset voivat leikkiä turvallisessa ympäristössä, Heinonen toteaa.

Hyvä mittari lasten hyvinvoinnille onkin nauru. Sitä maailma tarvitsee lisää.  

Ryhdy UNICEFin kuukausilahjoittajaksi »

***

Lisätietoja:

Lähteenä käytetty: Building better brains, 2014, UNICEF (PDF)

Lyhyesti:

  • Aivojen kehitys on nopeimmillaan varhaislapsuudessa.
  • Varhaislapsuudessa koettu aliravitsemus tai stressi voivat aiheuttaa pysyviä kehityshäiriöitä.
  • Yli puolet UNICEFin varoista ohjataan varhaislapsuuden ohjelmiin.

***

Avauskuva: UNICEF tukee päiväkotien toimintaa ympäri maailman. Tämä poika rummuttelee Puerto Cabezasissa sijaitsevassa päiväkodissa Nicaraguassa. © UNICEF/NYHQ2012-1433/Dormino

Eija Wallenius

Kirjoittaja työskentelee tiedottajana Suomen UNICEFilla