Suklaata hyvällä omallatunnolla

Näkökulma

Lapsityö on yleinen ongelma kaakaon tuotannossa. Yritysvastuuasiantuntijamme Irene Leino vinkkaa, miten jokainen suklaan ystävä voi edistää lapsen oikeuksia.

Mikä olisi ihanampi tapa viettää joululomaa kuin uppoutua hyvään kirjaan ja herkutella samalla suklaalla?

Nautinto olisi täydellinen, jollei mieltäni kalvaisi se, millaisissa oloissa suklaan raaka-aineet, etenkin kaakao, on tuotettu. Mietin, edistääkö lahjaksi saamani suklaan valmistus lapsityövoiman käyttöä.

Maailmassa on valitettavasti edelleen noin 152 miljoonaa lapsityöläistä. Länsi-Afrikan kaakaoviljelmillä, josta suuri osa maailmassa käytettävästä kaakaosta tulee, työskentelee arviolta kaksi miljoonaa lasta.

Onko joku heistä osallistunut juuri minun suklaani valmistukseen? Olisiko minun pitänyt mainita joululahjalistallani, etten halua tukea lasten hyväksikäyttöä?

Kuluttaja sertifikaattien
viidakossa

Miksi näin tärkeä asia on ylipäätään jätetty joulupukin ja minun kontolleni?

Kukaan ei halua edistää lapsityötä, pakkotyötä tai epäinhimillisiä työoloja. Juuri julkaistun Suomen UNICEFin teettämän gallup-tutkimuksen mukaan yhdeksän kymmenestä suomalaisesta on sitä mieltä, ettei Suomessa tulisi myydä lapsityöllä tai muuten epäinhimillisissä työoloissa tuotettuja tuotteita.

Työskentelen yritysten vastuullisuusasioiden parissa, mutta en silti kuluttajana tiedä yritysten markkinointikampanjojen ja erilaisten sertifikaattien viidakossa, mitkä tuotteet on tuotettu oikeasti vastuullisesti ja takuuvarmasti ilman lapsityövoimaa.

Onnellisia kanoja
vaan ei onnellisia lapsia

Minulle kyllä myydään ajatusta onnellista kanoista ja jopa onnellisista pavuista. Mutta miksi kukaan ei puhu onnellisista lapsista tuotantoketjun alkupäässä?

En ole ainut, joka ei osaa aina tulkita vastuullisuuspuheita. Lähes kaikkien Suomen UNICEFin gallupiin vastanneiden mielestä on vaikea varmistaa, ettei tuotteita ole valmistettu ihmisoikeuksia rikkoen.

Usein väitetään, että kuluttajat eivät ole valmiita maksamaan lisää vastuullisesti tuotetuista tuotteista.

Mutta entäpä jos kyse onkin siitä, että meidän kuluttajien on todella vaikea tietää, milloin korkeampi hinta takaa todellisen vastuullisuuden, ja milloin taas maksamme lisää vain hyvin toteutetusta markkinointikampanjasta?

Ja eikö joidenkin asioiden tulisi olla itsestäänselvyyksiä? Minun ei kuluttajana pitäisi joutua maksamaan korkeampaa hintaa siitä, ettei lapsia ole hyväksikäytetty ostamani tuotteen tuotannossa.

Kuusitoistavuotias Augustin Yago haluaisi käydä koulua, mutta joutuu tekemään töitä Adjamen kylän lähellä sijaitsevalla kaakaoviljelmällä Norsunluurannikon lounaisosissa. Koulunkäynti loppui yhdeksänvuotiaana. © UNICEF/2017/Cote d'Ivoire/Dejongh

Vapaaehtoiset toimet
eivät ole hävittäneet lapsityötä

Lapsityövoiman käytöstä on puhuttu jo vuosikymmeniä, ja maailmassa on asetettu kunnianhimoisia tavoitteita sen poistamiseksi. Tavoitteita, joihin myös Suomi on sitoutunut.

Siitä huolimatta teot eivät vastaa juhlapuheita, eikä mikään lakimme edelleenkään kiellä Suomessa toimivilta yrityksiltä lapsityövoiman käyttöä maamme rajojen ulkopuolella.

Mitä me tavalliset suomalaiset sitten voimme tehdä, jotta tulevina jouluina tiedämme, ettemme tue lahjatoiveillamme lapsityövoiman käyttöä?

Eduskuntavaalit kolkuttavat jo ovella. Emme voi ehkä muuttaa koko maailmaa, mutta voimme vaatia seuraavaa hallitusta laittamaan lainsäädäntömme tältä osin kuntoon. Vastuu tulee siirtää meiltä kuluttajilta niille, joille se oikeasti kuuluu.

Tule mukaan
Ykkösketjuun-kampanjaan

Suomen UNICEF on mukana Ykkösketjuun-kampanjassa, jossa on mukana yhteensä 118 Suomessa toimivaa yritystä ja järjestöä.

Kampanja ajaa Suomeen lainsäädäntöä, joka velvoittaisi kaikki Suomessa toimivat yritykset toimimaan ihmisoikeuskysymyksissä huolellisesti ja kunnioittamaan toiminnassaan jokaisen lapsen ja aikuisen perustavanlaatuisia oikeuksia.

Lue lisää kampanjasta ja käy allekirjoittamassa vetoomus, joka vaatii tulevaa hallitusta ryhtymään toimiin: www.unicef.fi/ykkosketjuun.

Jokainen allekirjoitus on tärkeä!

Lainsäädännön edistämisen lisäksi me UNICEFissa jatkamme työtämme sen hyväksi, että lapsityövoiman käytön juurisyihin puututaan:

Hyvää ja rauhallista joulua kaikille ja kiitos, että edistät tätä tärkeää asiaa kanssamme!

Osallistu Ykkösketjuun »

Pääkuva: Kaakaoviljelmän omistaja Daniel Apia Kouame Gboko näyttää, kuinka kaakaopuun hedelmä halkaistaan veitsellä Norsunluurannikolla vuonna 2012. Hedelmän sisällä olevia siemeniä eli kaakaopapuja käytetään suklaan raaka-aineina. © UNICEF/2017/Cote d'Ivoire/Asselin

***

Juttu on julkaistu 19.12.2018

Irene Leino

Kirjoittaja työskenteli Suomen UNICEFin yritysvastuuasiantuntijana 2014 - 2019.