Nälkäkriisi: ”On tärkeää auttaa juuri nyt!”

Kartalla

UNICEFin Leila Pakkala vieraili äskettäin nälkäkriisistä kärsivillä alueilla Itä-Afrikassa. Vaikka tilanne näytti pahalta, vielä ei ole myöhäistä estää lasten kuolemia.

Sinä voit auttaa! Lahjoita hätäapuun »

Kun Leila Pakkala reilut kolme viikkoa sitten tutustui tilanteeseen nälkäkriisin riivaamassa Somaliassa, hän näki ja kuuli monia hälyttäviä asioita. Yksi kouriintuntuva esimerkki tilanteen pahenemisesta on se, että äärimmäisen sitkeät kamelit ovat alkaneet kuolla.

- Kylien vanhimmat kertoivat, etteivät muista 25 vuoteen tilannetta, jossa kamelit kuolevat, Pakkala kertoo.

Leila Pakkala työskentelee UNICEFin eteläisen ja itäisen Afrikan aluetoimiston johtajana. Iranilainen Pakkala on naimisissa suomalaisen miehen kanssa, mikä selittää suomalaiselta kuulostavan nimen.

Pakkalalla on 25 vuoden kokemus kehitysyhteistyöstä itäisessä ja eteläisessä Afrikassa.

- En ole koko työurani aikana nähnyt alueella näin vakavaa tilannetta.

 

Leila Pakkala. Kuva: © UNICEF Finland / Ella Käyhkö

Kuivuus lopullinen niitti

Nälkäkriisi koettelee alueella pahiten Somaliaa, Etiopiaa, Keniaa ja Etelä-Sudania.

Taustalla on pitkään jatkunut kuivuus, joka on tuhonnut satoja ja tappanut kotieläimiä. Lisäksi Somaliassa ja Etelä-Sudanissa riehuu aseellinen konflikti.

- Kuivuus ei automaattisesti merkitse katastrofia, mutta se on lopullinen niitti perheille, joiden selviytymismekanismit ovat jo ennestään kovilla, Leila Pakkala korostaa.

Lasten elämää taas ei uhkaa pelkästään ruuan puute.

- Aliravitsemuksen, likaisen veden ja huonon sanitaation yhdistelmä saa aikaan kierteen, josta moni lapsi ei selviä, Pakkala toteaa.

Väkivalta ja lapsiavioliitot lisääntyvät

Leila Pakkala huomauttaa, että nälkäkriisi vaarantaa myös lasten koulunkäynnin ja lisää turvattomuutta.

Kun viljely ja karjankasvatus ovat käyneet mahdottomiksi, ihmiset ovat lähteneet massoittain liikkeelle etsimään parempia olosuhteita. Monet päätyvät pakolaisleireille.

Pakolaisuudessa lasten koulunkäynti usein keskeytyy, mikä vaarantaa heidän tulevaisuutensa. Varsinkin tytöt naitetaan helposti, kun ruokaa ei riitä perheen kaikille lapsille eikä kouluunkaan pääse. Pojat taas ovat entistä suuremmassa vaarassa joutua värvätyksi sotajoukkoihin.

Näistä syistä UNICEFin apu nälkäkriisimaissa ei tarkoita vain hätäapuravintoa tai puhtaan veden jakelua. Sen sijaan UNICEF auttaa lapsia ja perheitä kokonaisvaltaisesti: ehkäisee ja hoitaa aliravitsemusta, turvaa puhtaan veden jakelua ja sanitaatiota, rokottaa ja tarjoaa muita terveyspalveluita sekä tukee lasten koulunkäynnin jatkumista ja suojelua.

Apu menee perille myös sodan keskellä

UNICEF on pysyvästi läsnä kaikissa nälkäkriisimaissa. Apu menee perille myös konfliktioloissa.

- Paikallinen henkilökuntamme ja kumppanijärjestömme tuntevat olosuhteet erittäin hyvin. Pystymme myös toimittamaan apua vaikeasti saavutettaville alueille naapurivaltioista käsin. Lisäksi pystymme tarvittaessa toimittamaan tarvikkeet ja työntekijät paikalle lentoteitse, muun muassa helikoptereilla, Pakkala kertoo.

Hätäavulla pitkäjänteisiä tuloksia

Afrikan sarvi kärsi nälkäkriisistä viimeksi vuonna 2011. Lahjoittajista saattaa helposti tuntua, että mitään edistystä ei ole tapahtunut. Tämä ei Pakkalan mukaan pidä paikkaansa. Aiemmat hätäapuoperaatiot ovat auttaneet varautumaan nyt käsillä olevaan tilanteeseen.

Pakkala kertoo esimerkin.

Edellisen nälkäkriisin aikana UNICEF kehitti yhteistyössä Etiopian hallituksen kanssa kiertävien terveys- ja ravitsemusklinikoiden verkoston. Terveys- ja ravitsemustiimit kiertävät kylissä ja tuovat palvelut kyläläisten ulottuville. Tiimit rokottavat, tarkistavat lapsia aliravitsemuksen varalta, valistavat äitejä rintaruokinnan hyödyistä ja antavat ravitsemusneuvontaa. Aiemmin kyläläisten piti kulkea pitkiä etäisyyksiä terveysasemalle palveluja saadakseen.

Nyt Etiopian hallitus on ottanut kiertävät tiimit osaksi perusterveydenhuoltoaan, mikä on auttanut pitämään aliravitsemusluvut kohtuullisina vaikeasta kuivuudesta huolimatta.

”Muutaman kuukauden päästä voi olla liian myöhään”

Pakkala korostaa, että on tärkeää auttaa juuri nyt. Kiirettä korostavat Afrikan sarven edellisestä kuivuudesta vuonna 2011 kertyneet opit.

- Tiedämme, että lasten kuolleisuus ei nouse pikkuhiljaa, vaan se voi räjähtää yhtäkkiä. Siksi tarvitsemme varoja työmme rahoittamiseen nyt. Muutaman kuukauden päästä voi olla liian myöhäistä.

 

Mitä UNICEF tekee juuri nyt?

  • Etiopiassa olemme rokottaneet 22 miljoonaa lasta tuhkarokkoa vastaan ja tukeneet puhtaan veden sekä sanitaatio- ja hygieniapalveluiden toimittamista yli kahdelle miljoonalle ihmiselle.
  • Etelä-Sudanissa tavoitteemme on hoitaa 200 000 vakavasti aliravittua lasta vuonna 2017. Tuemme 670 aliravitsemuksen hoitoa tarjoavaa keskusta eri puolilla maata.
  • Somaliassa miljoona ihmistä saa puhdasta vettä tuellamme ja olemme tukeneet 587 hätäapuravitsemuskeskuksen perustamista.
  • Keniassa UNICEF on varastoinut ennalta lääketarvikkeita 55 000 koleraan ja muihin tarttuviin tauteihin sairastuneen hoitamiseksi.

Auta, lahjoita hätäapuun »

Lue lisää nälkäkriisistä.

Minna Suihkonen

Kirjoittaja työskentelee viestinnän ja ilmastonmuutoksen asiantuntijana Suomen UNICEFilla.