Matkalla Syyriaan

Kartalla

Suomen UNICEFin ohjelmajohtaja Inka Hetemäki on Libanonissa ja matkaa vielä tänään rajan yli Syyriaan. Hetemäki bloggaa matkalta ja kertoo nyt, miten Libanon huolehtii miljoonista syyrialaisista pakolaisista UNICEFin avulla.

Täällä Libanonissa on vaikea uskoa, että naapurimaassa Syyriassa on meneillään maailmanhistorian pahin humanitaarinen kriisi. Tällaiselle satunnaiselle matkailijalle maan ilmapiiri vaikuttaa yhtä leudolta kuin ilmakin.

Odotamme matkustusasiakirjojen valmistumista, jotta pääsemme jatkamaan matkaa rajan yli Syyrian. Tehtävämme on tutustua UNICEFin työhön Syyriassa ja välittää siitä tietoa ulkomaailmalle. Syyriassa avun tarpeessa on kuusi miljoonaa lasta. Matka jännittää, ja jotenkin poikkeuksellisella tavalla myös liikuttaa jo tässä vaiheessa, liekö syynä myös lähestyvä joulu.

Libanonin leuto ilmapiiri ei ole itsestäänselvyys – maassa voisi olla paljon kaoottisempi tunnelma. Libanon on vastaanottanut eniten syyrialaisia pakolaisia suhteessa väkilukuunsa kuin mikään muu maa; noin joka neljäs ihminen Libanonissa on Syyrian pakolainen. Kun maassa on jo ennestään lähes puoli miljoonaa palestiinalaista, tehtävä ei ole ollut millään tavoin helppo.

Libanonin sijainti on ollut keskeinen Lähi-idän melskeissä. UNICEFin työn ytimessä on aina tavoin tasa-arvo ja huolehtiminen siitä, ettei avustustyö itsessään lisää ristiriitoja. Esimerkiksi täällä Libanonissa avustustyö on suunnattu pakolaisten ohella samalla heikommassa asemassa oleville libanonilaislapsille.

Libanonissa on nyt enemmän pakolaislapsia, joiden pitäisi päästä kouluun kuin maassa on koulupaikkoja maan omille lapsille. Kuitenkin kaikkien kouluikäisten lasten tulisi käydä koulua. Tässä UNICEF on tullut apuun.

UNICEFin ja maan viranomaisten työn tavoitteena on ollut, että pakolaislapset pääsevät maan olemassa olevan koulujärjestelmän piiriin. Sadattuhannet pakolaislapset ovatkin päässeet paikallisiin kouluihin, kun koulukapasiteettia on vahvistettu.

Tämä on vaatinut vahvaa viranomaisyhteistyötä Libanonin hallituksen kanssa. UNICEF on myös mm. kunnostanut kouluja ja luokkahuoneita, parantanut niiden vessoja ja veden saatavuutta. Olemme myös edistäneet vammaisten lasten kouluun pääsyä ja kouluttaneet 400 paikallista opetushallinnon virkamiestä vahvistaaksemme heidän kykyä antaa lapsille psykososiaalista tukea. Kaikki tämä työ palvelee kaikkia maassa olevia lapsia.

Leudossa Libanonin ilmapiirissä näkyy myös joulu, sillä maassa on noin 40 prosenttia kristittyjä. Itse ehtinen parahiksi jouluaatoksi kotiin. Pyysin perheeltäni jo etukäteen anteeksi sitä, että en varmastikaan ole heti henkisesti läsnä, kun palaan. Tiedän, että tapaamani lapset vanhempineen, vailla vanhempiaan ja vanhemmat vailla lapsiaan tulevat kiinnittymään mieleeni, ja tulevat vaatimaan sijaa joulupöydässämme. Mutta sitähän joulun sanoma on, lähimmäisen muistamista.

 

Inka Hetemäki

Kirjoittaja on Suomen UNICEFin ohjelma- ja vaikuttamistyön johtaja.