Lyhyt oppimäärä kestävän kehityksen tavoitteisiin

Näkökulma

Kestävän kehityksen tavoitteet koskettavat tavalla tai toisella meitä kaikkia. On siis tärkeää, että jokainen tietää tavoitteista, jos nyt ei ihan kaikkea niin ainakin jotakin. Tämä ajatus mielessäni olen pyrkinyt avaamaan aihetta 10 tiivistetyn kohdan kautta. Lopussa kiitos seisoo – luethan siis loppuun asti, niin pääset kertomaan oman mielipiteesi.

1. SDGs, Agenda2030, kestävä kehitys – siis mitä?

Rakkaalla lapsella on monta nimeä – niin kestävän kehityksen tavoitteillakin, joista käytetään yleisesti myös nimiä SDGs (sustainable development goals), Agenda2030 ja Post2015. Termistön ei kannata antaa hämätä, sillä kaikissa on periaatteessa kyse samasta asiasta: syyskuussa 2015 YK:ssa hyväksytystä uudesta, kaikkia maita koskevasta kestävän kehityksen toimintaohjelmasta ja sen ytimen muodostavista kehitystavoitteista.

Tavoitteita on 17 ja niillä peräti 169 alatavoitetta, mutta määrää ei kannata säikähtää, sillä tavoitteiden pyrkimys on lopulta aika yksinkertainen: tehdä maailmasta parempi ja kestävämpi paikka elää. Vuosiluku 2030 tulee siitä, että tavoitteet on tarkoitus saavuttaa vuoteen 2030 mennessä. Meillä on siis 15 vuotta aikaa muokata toimintaamme kestävämmälle pohjalle.

Kestävän kehityksen tavoitteita on 17.

2. Kovat tavoitteet – mutta myös mahdollisuudet muutokseen

On totta, että kestävän kehityksen tavoitteiden pyrkimys ei ole kaikkein vaatimattomin: poistaa maailmasta köyhyys, edistää tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta ja suojella ympäristöä kestävällä tavalla. Kunnianhimoa ei puutu.

Toisin kuin edeltäjänsä vuosituhattavoitteet, uudet tavoitteet koskevat niin rikkaita kuin köyhiä maita, eli ne ovat universaaleja luonteeltaan. Ne koskettavat kaikenlaisia toimijoita: valtioita, kuntia, järjestöjä, yrityksiä, kouluja ja yksityisiä ihmisiä. Saada kaikki maailman maat ponnistelemaan yhdessä kestävämmän maailman puolesta – ei mikään vaatimaton tavoite sekään.

Epätoivoon ei sovi vaipua, sillä kovat tavoitteet tarkoittavat onnistuessaan myös vaikuttavia tuloksia. Itsestään ne eivät synny vaan vaativat yhteen hiileen puhaltamista ja selkeiden toimenpidesuunnitelmien tekemistä.

3. Ei me tai he vaan me kaikki

Kaikki YK:n jäsenvaltiot, Suomi mukaan lukien, ovat sitoutuneet kestävän kehityksen tavoitteisiin. Ei ole tarkoitus, että vain osa maailmasta edistää tavoitteita vaan että me kaikki sitoudumme työhön.

Toki valtioiden tekemät toimet poikkeavat toisistaan, ovathan maiden haasteetkin erilaisia. Ajattelutapa on nyt kuitenkin aiempaa laajempi: meillä on yksi maapallo, josta jokainen on vastuussa. Yhteisiä ponnisteluja siis tarvitaan joka puolella, jotta tavoitteet voidaan saavuttaa.

Globaalius näkyy myös siinä, että kestävän kehityksen tavoitteissa yhdistyvät kotimaan asiat, kansainväliset kysymykset ja globaali vastuu. Suomessa esimerkiksi tehdään kansallisten päätösten ohella kehityspoliittisia päätöksiä, joilla on vaikutusta Suomen rajojen ulkopuolella. Kaikessa päätöksenteossa pitää nyt huomioida kestävän kehityksen tavoitteet.

Suomikin on sitoutunut.

4. Suomella on oikea suunta

Aina on parannettavaa, mutta lähtökohdat kestävän kehityksen edistämiseen ovat Suomessa hyvät ja valtio on tehnyt jo pitkään työtä aiheen parissa. Myös lukuisat muut toimijat, kuten järjestöt, ovat edistäneet kestävän kehityksen tavoitteita jo ennen kuin tavoitteet virallisesti lyötiin lukkoon YK:ssa viime syksynä. Emme siis lähde nollasta liikkeelle.

Tärkeää on, etteivät tavoitteet jää vain juhlapuheiksi vaan että niitä todella aletaan toteuttaa. Vuoden 2016 aikana Suomen hallitus työstää toimeenpanosuunnitelman, josta selviää, miten kestävän kehityksen tavoitteita aletaan meillä edistää. Järjestöjen ja muiden toimijoiden kommentteja otettaneen mukaan suunnitelmaan, joten olen toiveikas, että suunnitelmassa huomioidaan monipuolisesti erilaisia ideoita ja näkemyksiä. Suunta on oikea ja odotan mielenkiinnolla tulevaa.

5. Yhteistyöllä maaliin

Suomessa kestävän kehityksen työhön on otettu mukaan ilahduttavan laajasti yhteiskunnan eri toimijoita. Ajatuksena on, että yhteistyöllä talkoot on mahdollista viedä onnistuneesti maaliin.

Yhteistyön merkitys korostuukin kestävän kehityksen tavoitteissa, jotka ovat laaja kokonaisuus hyvin erilaisia asioita – tavoitteisiin sisältyy niin taloudellisia, sosiaalisia kuin ympäristön kannalta merkityksellisiä asioita. Kukaan ei pysty saavuttamaan tavoitteita yksin. On hienoa huomata, että suomalaisten kehitysyhteistyö- ja sosiaalipuolen järjestöjen ohella työhön on haluttu ottaa mukaan uudenlaisia yhteistyötahoja kuten yrityksiä, joille on kansainvälisestikin määritelty tärkeä rooli tavoitteiden saavuttamisessa.

Suomen oma hieno erikoisuus on yhteiskuntasitoumus, jota kautta voi sitoutua edistämään kestävän kehityksen tavoitteita haluamallaan tavalla. Näin jokaiselle avautuu mahdollisuus kantaa kortensa kekoon.

6. Kuuluuko lasten ääni?

Yhden ryhmän toivon pääsevän vahvemmin mukaan kestävän kehityksen tavoitteiden työstöön: lasten ja nuorten. Jotta työ tavoitteiden hyväksi olisi aidosti kestävää, on lasten päästävä mukaan, jo siitä syystä että he ovat vuoden 2030 aikuisia. Lisäksi tavoitteet koskevat mitä suurimmassa määrin myös lapsia ja nuoria.

Jos vain aikuiset suunnittelevat ja tekevät asioita, jotka muokkaavat tulevaisuuttamme, jää tärkeän väestönosan ääni kuulematta. Miten paljon enemmän voimmekaan saada aikaan vaikutusta, jos kuulemme ja huomioimme myös lasten näkemykset ja kokemukset!

Lapsen ääni kuluviin.

7. Mitä tavoitteet tarkoittavat lasten kannalta?

Kaikki kestävän kehityksen tavoitteet koskevat lapsia jollain tavalla. Tavoitteiden teemat, kuten köyhyys, koulutus, kestävät kaupungit, ilmastonmuutos ja väkivalta, ovat kaikki merkityksellisiä lapsille sekä Suomessa että muualla.

Luonnollisesti asioilla on erilaisia mittasuhteita: köyhyyskysymys on erilainen Suomessa ja vaikkapa Bangladeshissa, mutta yhtä kaikki molemmissa maissa on lapsia, joita asia koskettaa. Tästäkin syystä meidän tulee ottaa lapset mukaan ja kuulla heidän mielipiteensä, muuten ymmärryksemme jää vajaaksi emmekä välttämättä tiedä, millaisia asioita meidän tulisi huomioida kun teemme työtämme.
Kestävän kehityksen tavoitteiden kautta on mahdollista tarkastella hyvin laaja-alaisesti ja kokonaisvaltaisesti lapsia koskevia asioita ja pyrkiä kestävämpiin ratkaisuihin.

Me UNICEFilla pidämme jatkossakin lasten asioita esillä ja vaikutamme esimerkiksi siihen, että lapset ovat sekä kotimaan -että kehityspolitiikan ytimessä. Myös kouluissa tekemässämme globaalikasvatuksessa kestävän kehityksen tavoitteet tulevat olemaan mukana. Näin suomalaislapset ja -nuoret saavat tavoitteista tietoa ja voivat itsekin aktivoitua toimimaan.

8. Mittarit kuntoon

Jotta tiedetään, kuinka paljon kestävän kehityksen tavoitteissa on edistytty, tarvitaan tietoa. Kansainvälisesti on sovittu, että tavoitteita seurataan indikaattoreilla, jotka ovat vielä työn alla. Suomessa Tilastokeskuksella on tiedon keruussa merkittävä rooli.

Parhaimmillaan voimme saada mittareiden avulla tärkeää tietoa esimerkiksi kaikkein heikoimmassa asemassa olevista lapsista. Tämän tiedon avulla pystymme tutkitusti osoittamaan päättäjille, minne toimenpiteitä tulee kohdentaa, jotta kehitys on kaikkien osalta kestävää.

9. Kukaan ei saa jäädä jälkeen

Leave no one behind – kukaan ei saa jäädä kehityksestä jälkeen. Näin kuuluu kestävän kehityksen tavoitteiden ydinajatus. Kehitys ei ole kestävää, jos kaikki eivät pysy siinä mukana.

Tämä ajatus on syytä pitää mielessä aina, kun tehdään esimerkiksi toimenpidesuunnitelmia tai päätöksiä. Tällöin on aina varmistettava, että myös kaikkein heikoimmassa asemassa olevat lapset huomioidaan.

Tavoite: riittävä ravinto jokaiselle - ei enää nälkää.

10. Nyt on sinun vuorosi kertoa näkemyksesi!

Kestävän kehityksen tavoitteiden hengessä haluan lopuksi haastaa sinut, hyvä lukija, osallistumaan näihin yhteisiin talkoisiin. Kerro mielipiteesi Facebook-sivullamme: Mitä hyvää kestävän kehityksen tavoitteissa on? Missä olisi parannettavaa? Miten lapset tulisi huomioida? Miten voimme edistää kaikkien mahdollisuuksia osallistua tähän työhön?

Kaikki ajatukset ja ideat otetaan ilolla vastaan. Kiitos panoksestasi, yhdessä saamme aikaan enemmän!

***

Lue lisää kestävän kehityksen tavoitteista ja niiden merkityksestä lapsille. 

Aino Sarkia

Kirjoittaja toimii Suomen UNICEFin vaikuttamistyön asiantuntijana. Hän vastaa kestävän kehityksen tavoitteista ja edustaa UNICEFia kestävän kehityksen toimikunnassa.